Lumo-valofestivaali on hiilijalanjäljeltään kuin keskivertosuomalainen
Oulussa järjestettävän kolmipäiväisen Lumo-valofestivaalin hiilijalanjälki on 10 300 kg CO2e, joka vastaa yhden suomalaisen tuottamia ilmastopäästöjä vuodessa. Suurin osa päästöistä kertyi valotaiteilijoiden ja -teosten matkoista, jotka olivat 70 % koko tapahtuman hiilijalanjäljestä. Valofestivaalin hiilijalanjäljen vuodelta 2021 laski Macon Oy. Vuonna 2022 laskentaa kehitetään kysymällä Lumon kävijäkyselyssä myös tapahtumayleisön matkustamisesta.
Lumo-valofestivaalin, kuten muidenkin tapahtumien, pääasialliset päästöt aiheutuvat matkoista eli ihmisten ja tavaroiden kuljetuksista paikasta toiseen. Lumoon tuodaan sekä taiteilijoita että heidän teoksiaan ulkomailta, mikä tarkoitti yli 7300 kg CO2e:n hiilidioksidipäästöjä vuonna 2021. Laskennoissa ei ole vielä huomioitu tapahtumakävijöiden matkustamista.
”Artistien ja teosten matkustamismuotoihin keskittyminen ja kompensaatiomahdollisuudet ovat seuraava steppi. Jatkossa kysytään myös yleisöltä heidän matkustustavoistaan. Tuomme viestinnässäkin esille toiveen saapua tapahtumaan kävellen, pyörällä tai bussilla, jolla voidaan vaikuttaa päästöihin”, pohtii Lumon ohjelmapäällikkö Jarkko Halunen.
Toinen yllättävä päästölähde oli mainos- ja painotuotteet. Markkinointiin ja opastukseen tarvittavien tuotteiden osuus kokonaispäästöistä oli 23 %.
Sen sijaan nykyisessä energiakriisissä kyseenalaistettu valofestivaalien energiankulutus näyttäisi olevan luultua pienempi. Vaikka Lumo on valofestivaali, sen sähköstä, lämmityksestä ja polttoaineiden käytöstä syntyvä hiilijalanjälki on pieni, alle 5 % luokkaa. Festivaali hyödyntää pääsääntöisesti hiilineutraalia sähköä. ”Lisäksi valoteosten esillä olon ajan kaupungin muuta valaistusta on vähennetty. Sekin tasoittaa kulutusta, jos ihmiset Lumoon lähtiessään muistavat sammuttaa kotoa kaikki valot”, toteaa Halunen.
Lumon päästömääriä ei voida verrata muihin valofestivaaleihin, koska niille ei tiedetä tehdyn hiilijalanjäljen laskentaa. ”Valofestivaalin kävijämäärään nähden sen päästöt ovat kuitenkin maltilliset etenkin vihreän sähkön käytön ja julkiset kulkuneuvot mahdollistavan sijainnin vuoksi”, sanoo laskennan tehnyt asiantuntija Sanna Taskila.
Hiilijalanjälkeä lasketaan myös tapahtumatiloilta
Lumo-valofestivaalille valmistunut hiilijalanjäljen laskenta on ensimmäinen pohjoispohjalaisille tapahtumille toteutettu laskenta, joka on tehty Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hankkeessa. Lisäksi Macon Oy laskee päästöjä myös oululaisille musiikkifestivaaleille Qstockille ja Varjolle, Frozen People -talvitapahtumalle, pelitapahtuma Vectoramalle sekä Kuusamossa järjestettäville NUTS-polkujuoksutapahtumalle ja teknofestivaali Solsticelle.
Koska monien tapahtumien ympäristökuorma on riippuvainen tapahtumatilojen päästöistä ja toimintatavoista, laskentaan on päätetty ottaa mukaan myös tapahtumapaikkoja. Vuonna 2023 toteutetaan esimerkiksi Ouluhallin, Kuusisaaren tapahtumapuiston, Ravintolakorttelin ja Kokardiklubin päästölaskennat.
Hiilijalanjäljen laskeminen auttaa organisaatioita ymmärtämään, mistä päästöt aiheutuvat ja miten toimintaa voi muuttaa ympäristön kannalta kestävämmäksi. Laskentaan osallistuneet tapahtumajärjestäjät saavat päästöjen vähentämiseen räätälöidyn tiekartan ja ohjeet, joiden avulla voi laskea itse seuraavien vuosien päästöt.
Lisätietoja:
Jarkko Halunen, ohjelmapäällikkö, Lumo-valofestivaali, jarkko.halunen@ouka.fi, 0447038274
Sanna Taskila, erikoisasiantuntija, Macon Oy, sanna.taskila@macon.fi, 0400871294
Taina Ronkainen, projektipäällikkö, Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke, taina.ronkainen@ouka.fi, 0406211249
Kuva: Sanna Krook. Lumon yleisöä vuonna 2019.
